Forssan vanha siunauskappeli

Vuonna 1910 käyttöön vihitty Forssan vanha siunauskappeli on yksi Suomen vanhimmista siunauskappeleista.

Tampereentie 10, 30100 Forssa

Kappelin historia ja arkkitehtuuri

Forssan vanha siunauskappeli vihittiin käyttöön 13.11.1910. Se on yksi Suomen vanhimmista siunauskappeleista. Rakennus edustaa puhdasoppista suomalaiskansallista jugendtyyliä, josta kertovat sen jyhkeä ja symmetrinen muoto. Kappeli saatiin lahjoituksena seurakunnalle. Sen rakennutti omalla kustannuksellaan kunnallisneuvos, Forssa Osakeyhtiön apulaisisännöitsijä Rudolf Meyer. Arkkitehtinä toimi Waldemar Aspelin.

Sisätilat ja taide

Katafalkki ja penkit

Kappelin keskellä on ajan henkeen rakennettu katafalkki eli koroke, jonka päälle vainajan arkku asetettiin siunaustilaisuuden ajaksi. Katafalkin kulmissa on renessanssivaikutteiset pylväät, joiden päällä ovat nelihaaraiset kynttilänjalat.

Molemmilla seinustoilla on venetsialaishenkiset, jugendin muotokieleen sovitetut penkit. Muita istuimia kappelissa ei ole, vaan saattoväki seisoi siunaustilaisuuden ajan.

Lasimaalaukset ja alttarikuori

Lasimaalaukset suunnitteli forssalainen taiteilija Albert Lindfors, ja ne valmisti Helsingissä S. Vuorion ateljee. Alttarikuorin katon taivaansininen väri kertoo ikuisen elämän toivosta.

Kappelille johtava käytävä ja hautausmaan portit

Hautausmaan portilta kappelille johtava käytävä muodostaa näyttävän kokonaisuuden. Sitä reunustavat nykyisin tuijat, joiden väleissä on kuusi pylvästä. Pylväiden päällä on joko tinapellistä tehty, klassisesti koristeltu kukkakori tai poltetusta savesta valmistettu uurna.

Käytävän lähellä sijaitsee myös kappelin lahjoittajan Rudolf Meyerin hauta.

Hautausmaan kiviaidassa on kaksi raskasrakenteista porttia: kolmen metrin levyinen pääportti ja metrin levyinen käyntiportti. Ne valmistettiin umpiraudasta takomalla ja niittaamalla Forssa-yhtiön pajalla. Porttien suunnittelijaa ei tunneta, mutta ne kustansi vapaaherra Palmen.

Hautausmaan historia ja muistomerkit

Hautausmaan ensimmäinen hauta

Hautausmaan vihkiäisjuhla pidettiin 22.8.1909. Juhlan yhteydessä siunattiin hautaan hautausmaan ensimmäinen vainaja, yövartija Kallion pieni poika.

Hauta sijaitsee kappelin portailta katsottuna oikealla puolella. Sillä on kahden ihmishahmon koristama muistomerkki, jonka veisti samaa sukua ollut Kallion kiviliike.

Sankarihaudat ja museohauta-alue

Kappelin päädyssä sijaitsevat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki ja sankarihauta-alue.

Sankarihautojen kohdalla, käytävän toisella puolella, on niin sanottu museohauta-alue. Sinne on haudattu muun muassa seurakunnan entisiä työntekijöitä.

Hiljenny hetkeksi

Hiljenny sinäkin hetkeksi vanhassa kappelissa. Ihastele sen ajatonta kauneutta ja kätke mieleesi sen seinäkirjoitusten opetus: