Rippikoulu

Forssan seurakunnassa rippikoulun voi käydä leirillä tai päivärippikouluna.

Leiririppikouluja järjestetään Eerikkilässä talvella ja kesällä. Talvella järjestetään myös kaupunkirippikoulu seurakuntatalolla. Lisäksi seurakunta järjestää erityisrippikoulun yhteistyössä Akvarellin koulun kanssa.

Rippikoulun kokonaislaajuus on 80 tuntia kaikissa ryhmissä. Leirijakson lisäksi rippikouluun kuuluu jumalanpalveluksia, muita seurakunnan tilaisuuksia sekä opiskelupäiviä tai -iltoja.

Kaikki tapaamiset ovat osa rippikoulua, joten poissaolot tulee korvata.

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Rippikouluun ilmoittaudutaan sähköisesti Forssan seurakunnan verkkosivuilla. Vuoden 2027 rippikoulujen varsinainen ilmoittautumisaika oli 26.–31.8.2026.

Jos tarvitset vielä rippikoulupaikkaa, ota yhteyttä seurakuntaan. Myöhässä ilmoittautuvat sijoitetaan ryhmiin, joissa on tilaa.

Leirin ajankohtaa valitessa kannattaa huomioida, että leiriltä ei voi pääsääntöisesti poistua esimerkiksi urheilukilpailujen tai harjoitusten vuoksi.

Ryhmäjako ja kaverikoodi

Rippikouluryhmät muodostetaan ilmoittautumisajan päätyttyä nuorten esittämien toiveiden perusteella. Kaikkien ensisijaista ryhmätoivetta ei kuitenkaan voida toteuttaa, sillä yhteen ryhmään mahtuu noin 20 nuorta ja monet toivovat samoihin ryhmiin.

Jos nuori on kaveriporukkansa ensimmäinen ilmoittautuja, hän saa ilmoittautuessaan kaverikoodin. Koodin voi jakaa kahdelle kaverille, joiden kanssa haluaisi samaan ryhmään.

Kaverikoodia käytettäessä on tärkeää huomioida seuraavat asiat:

• Kaverit merkitsevät koodin omaan ilmoittautumislomakkeeseensa.
• Kaikkien tulee esittää samoja ryhmätoiveita.
• Kaverikoodin käyttäjä ei saa enää omaa kaverikoodia.
• Kaverien nimet kannattaa merkitä myös lomakkeen kohtaan Muuta ryhmäjaossa huomioitavaa.

Onnistuneesta ilmoittautumisesta lähetetään vahvistus sähköpostitse. Vahvistus ei kuitenkaan vielä tarkoita, että nuori olisi päässyt ensisijaisesti toivomaansa ryhmään. Ryhmäjako tehdään vasta ilmoittautumisajan päätyttyä.

Rippikoulumaksulla katetaan osa rippikoulun järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Rippikoulujen hinnat:

• Leiririppikoulu: 110 €
• Päivärippikoulu: maksuton

Leiririppikoulun ruokailuihin kuuluvat aamupala, lounas, päiväjuoma, päivällinen ja iltapala. Päivärippikoulussa tarjotaan lounas ja välipala.

Leirimaksuun sisältyvät lisäksi Raamattu, katekismus-virsikirja ja ryhmäkuva.

Seurakunta järjestää kuljetukset seurakuntatalolta Eerikkilään ja Naarilaan. Päivärippikoululaiset vastaavat itse päivittäisistä kuljetuksistaan seurakuntatalolle.

Seurakunta vastaa rippikoululaisten tapaturmavakuutuksesta.

Rippikoulumaksusta lähetetään lasku kotiin noin 1–2 kuukautta leirijakson jälkeen. Jos maksun suorittamisessa on vaikeuksia, vanhemmat voivat ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniatoimistoon.

Vanhemmat kutsutaan mukaan jo rippikoulun ensimmäiseen kokoontumiseen aloittamaan rippikoulua yhdessä nuorten kanssa.

Pääsääntöisesti jokaisella rippikouluryhmällä on vanhempaintilaisuus ennen leirijaksoa. Leirin aikana voidaan järjestää myös vanhempien vierailuaika. Tilaisuuksista ilmoitetaan ryhmäkohtaisesti.

Rippikouluopettajiin voi ottaa yhteyttä aina, jos rippikouluun liittyy kysymyksiä tai asioita, joista olisi hyvä keskustella.

Ennen leirijaksoa on tärkeää kertoa rippikouluopettajille nuoren mahdollisista allergioista, sairauksista tai muista terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Näin nuoren tarpeet voidaan huomioida rippikoulun aikana.

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä tai päivärippikoulu voi joskus olla parempi vaihtoehto.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmärippikouluja, joissa voidaan käyttää selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksilöllisesti järjestetty rippikoulu yhdessä papin kanssa.

Jos nuori tarvitsee erityistä tukea rippikoulussa, kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä seurakuntaan. Yhdessä voidaan löytää nuorelle sopivin tapa käydä rippikoulu.

Leirille osallistuminen

Leirille osallistuminen edellyttää riittäviä leiritaitoja. Nuoren tulee pystyä majoittumaan samassa huoneessa muiden nuorten kanssa sekä huolehtimaan itsenäisesti hygieniastaan, ruokailustaan ja lääkityksestään.

Leirillä tulee noudattaa yhteisiä sääntöjä ja aikatauluja. Sääntöjen laiminlyönti tai päihteiden käyttö johtaa leirin keskeytymiseen.

Jos leirille osallistuminen tai arjesta huolehtiminen mietityttää, asiasta kannattaa keskustella rippikoulun työntekijöiden kanssa jo ennen leiriä. Näin voidaan arvioida yhdessä, millainen rippikoulu sopii nuorelle parhaiten.

Rippikoulun jälkeen nuori voi osallistua konfirmaatioon. Konfirmaatio antaa kirkon jäsenelle oikeuden:

• toimia kastettavan lapsen kummina
• osallistua itsenäisesti ehtoolliselle
• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa täytettyään 18 vuotta, jos muut ehdokkuuden edellytykset täyttyvät.

Rippikoulun käyminen mahdollistaa myös kirkollisen avioliittoon vihkimisen, jos muut vihkimisen edellytykset täyttyvät. Konfirmaatiota ei kuitenkaan edellytetä.

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

• Uskontunnustus
• Isä meidän -rukous
• Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
• Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

• Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
• Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
• Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.

Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Aikuisrippikoulu koostuu tapaamisista papin kanssa sekä itsenäisesti suoritettavista tehtävistä. Sen toteutuksesta sovitaan yksilöllisesti.

Rippikoulun käyminen on edellytys yli 15-vuotiaana kirkkoon liittyvälle. Jos kirkkoon liittymisen syynä on kutsu kummiksi, tarvitaan rippikoulun lisäksi myös konfirmaatio.

Kirkollinen vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota.

Jos kirkkoon liittyvää ei ole aiemmin kastettu, hänet kastetaan rippikoulun jälkeen.

Jos olet kiinnostunut aikuisrippikoulusta, ota yhteyttä seurakuntatoimistoon tai seurakunnan pappiin.

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta